TESTAMENTIN MOITTIMINEN
Perillisille on perintöoikeudessa varattu oikeus moittia testamenttia eli väittää, että testamentti on pätemätön. Testamentin moite tarkoittaa käytännössä sitä, että lakimääräinen perillinen nostaa kanteen testamentinsaajaa vastaan. Tampereen, Salon, Paimion ja Turun seudulla sinua avustaa testamenttiin liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä asianajotoimisto Thuresonin kokeneet asianajajat. Ota siis rohkeasti yhteyttä, mikäli testamentti, perinnönjako, perunkirjoitukset tai vaikkapa ositukseen liittyvät asiat mietityttävät!
Lakimääräinen perillinen voi vedota johonkin pätemättömyysperusteeseen ja moittia testamenttia. Tällöin tehdään testamentin moitekanne. Perillisen on nostettava moitekanne kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti annettiin hänelle tiedoksi. Kannetta ei voi nostaa, mikäli perillinen on jo hyväksynyt testamentin tai muutoin todistettavalla tavalla osoittanut luopuvansa oikeudestaan testamenttiin. Jos testamentin tekijällä ei ole perillisiä, voi testamentin moitekanteen tehdä myös valtio. Muilla tahoilla kuin perillisillä tai viime kädessä valtiolla ei ole oikeutta nostaa testamentin moitekannetta. Perillisen oikeus moittia testamenttia ei näin ollen myöskään siirry hänen velkojilleen.
Testamentin moitekanne ja lakiosa
Testamentin lakiosalla tarkoitetaan rintaperilliselle kuuluvaa osuutta perinnöstä. Lakiosan määrä on puolet siitä perintöosasta, jonka perillinen ilman perintöoikeuden rajausta saisi. Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on aina oikeus lakiosaan. Pääsääntöisesti rintaperillinen saa lakiosansa testamentin poikkeavista määräyksistä huolimatta. Rintaperillisen täytyy kuitenkin vaatia lakiosaansa, saatuaan tiedon jonkun toisen hyväksi tehdystä testamentista. Tämä tapahtuu tekemällä lakiosavaatimus jokaiselle testamentinsaajalle erikseen.
Tarkemmin sanottuna, jos testamentti loukkaa lakiosaa, ei moitekannetta tarvitse tehdä. Tällaisessa tapauksessa siis riittää, kun perillinen tekee kirjallisen lakiosailmoituksen testamentin tiedoksisaannin jälkeen. Kannattaa ottaa huomioon, että pelkästään se, että rintaperillinen ei hyväksy testamenttia, ei vielä tarkoita, että hän tulisi vaatineeksi lakiosaansa. Lakiosaa täytyy vaatia nimenomaisesti ja erikseen. Toisaalta jos perillinen hyväksyykin testamentin, eikä edes vaadi lakiosaansa, hän menettää lakiosansa kokonaan. Testamentin hyväksymisellä voi olla rintaperillisen kannalta kauaskantoisia ja kohtalokkaitakin seurauksia, ellei harkitse siirtoaan huolellisesti. Testamentin hyväksyminen on toisin sanoen synonyymi sille, että perillinen luopuu oikeudestaan moittia testamenttia.
Miten määritellään pätemätön testamentti?
Perillinen voi vedota johonkin seuraavista pätemättömyysperusteista ja moittia testamenttia:
1. Testamentin tekijä ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään.
2. Testamentti ei täytä lain asettamia muotovaatimuksia.
3. Testamentin tekijä ei tehnyt testamenttia vapaasta tahdostaan, vaan hänet oltiin joko pakotettu tai taivuteltu tekemään testamentti. Pakottaminen tai taivuttaminen on voinut tapahtua esimerkiksi käyttämällä väärin testamentin tekijän tahdonheikkoutta, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, petollista viettelyä tai hänet on erehdytetty testamentin laatimiseen.
4. Testamentin tekemiseen on vaikuttanut jokin sieluntoiminnan häiriö.
Testamentin pätemättömyysperusteen olemassaolo täytyy pystyä toteennäyttämään nimenomaan testamentin tekohetkeä ajatellen. Toisin sanoen pätemättömyysperusteen olemassaolo pitää pystyä todistamaan sillä hetkellä, kun testamentti tehtiin. Esimerkiksi ainoastaan väittämä siitä, että perittävällä oli pitkälle edennyt dementia kuollessaan, ei osoita, että perittävä olisi ollut dementoitunut jo testamentin tekohetkellä.
Testamentin moite on yksilöllinen
Testamentin moitekanne on yksilöllinen, eli kanteen johdosta annettu tuomio tulee ainoastaan moittijan hyväksi. Testamentti voidaan siten julistaa pätemättömäksi vain siltä osin, kuin se estää moittijaa saamasta perintöosaansa. Muiden kuin moittijan osalta testamentti käy päteväksi moiteajan kuluttua umpeen.
Testamentin moite on testamentin pätevyyden tutkimista perillisen ja testamentin saajan välisessä suhteessa. Kun moitekanne päätetään nostaa, haastetaan testamentin saaja vastaajaksi käräjäoikeudessa rintaperillisen omalla kuluriskillä. Mikäli testamentin saanut häviää oikeudessa, perintö siirtyy niille, jotka olisivat perinnön ilman testamenttia saaneet.
Toisin sanoen, kun testamentti todetaan pätemättömäksi käräjillä, siirtyy testamentattu omaisuus laissa säädetyille perillisille. Kannattaa puntaroida tarkasti, onko testamentin moittimiseen käräjäoikeudessa syytä lähteä. Käräjöimään ei ole tarpeellista lähteä, jos esimerkiksi halutaan päästä kiinni vain lakiosaan. Lakiosavaatimuksen teko on paljon kevyempi menettely kuin se, että lähdetään moittimaan koko testamenttia käräjille. Toisaalta vaikka testamentti todettaisiin oikeudessa pätemättömäksi, ei moitekanteen menestyminen koidu muiden rintaperillisten hyväksi. Testamentti tulee päteväksi ainoastaan niiden perillisten osalta, jotka eivät ole testamenttia määräajan kuluessa moittineet.
Älä jää testamenttiin liittyvissä kysymyksissä yksin, vaan käänny rohkeasti asianajotoimisto Thuresonin puoleen ja anna meidän auttaa.