PERINNÖNJAKO
Perinnönjako tarkoittaa vainajan omaisuuden jakamista siihen oikeutettujen perillisten kesken. Autamme sinua kaikissa perinnönjakoon liittyvissä asioissa ja kysymyksissä – ota rohkeasti yhteyttä.
Miten perinnönjako etenee?
Perinnönjako voidaan suorittaa, kun vainajan velat ovat maksettu tai niiden maksuun on varattu tarvittavat varat kuolinpesästä, ja pesänselvitys sekä perunkirjoitus ovat suoritettuna. Tämän jälkeen myös kuolinpesän osakkailla on oikeus vaatia perinnönjakoa. Perinnönjakoa ei kuitenkaan ole pakko tehdä, vaan omaisuus voidaan jättää toistaiseksi kuolinpesän haltuun.
Perinnönjakoa ennen on kuitenkin suoritettava omaisuuden ositus, mikäli vainaja on kuolemansa hetkellä ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.
Tyypillisesti perinnönjako etenee siis seuraavasti:
- Perunkirjoituksen laatiminen
- Perinnönjakotavan määritys
- Omaisuuden ositus
- Perinnönjako testamentin ja/tai perimysjärjestyksen mukaisesti
- Perinnönjakokirjan laatiminen
Ketkä perivät?
Perinnönjako suoritetaan perintökaaressa määritetyn perimisjärjestyksen mukaan, ellei sitten vainajan laatima testamentti toisin määrää. Suomessa perimiskaari etenee seuraavan kaavan mukaisesti:
- Ensisijaisesti edesmenneen henkilön perivät hänen rintaperillisensä eli hänen lapsensa. Seuraavaksi perimisjärjestyksessä ovat lapsenlapset.
- Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä ja hän on ollut kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, leskeksi jäänyt puoliso perii hänen omaisuutensa.
- Jos taas vainajalla ei ole ollut puolisoa tai rintaperillisiä, määrää perimiskaari omaisuuden perijäksi hänen vanhempansa. Heidän jälkeensä perimisjärjestyksessä ovat vainajan sisarukset ja näiden jälkeläiset.
- Perintö voi siirtyä myös isovanhemmille tai jos he eivät ole enää elossa, näiden lapsille eli perittävän tädeille, sedille ja enoille. Tähän perimiskaari kuitenkin lain mukaan päättyy, ellei sitten testamentti toisin määrää.
Omaisuuden ositus perinnönjaossa
Vainajan ollessa kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, suoritetaan ennen perinnönjakoa puolison omaisuuden jako eli ositus.
Puolisoiden omaisuus jaetaan osituksessa yleensä tasan perillisten ja lesken kesken, jos vainajalla on elossa olevia perillisiä. Lesken omaisuuden ollessa merkittävämpi kuin perittävän, saa hän kuitenkin pitää osituksessa oman omaisuutensa, kunhan ilmoittaa siitä perunkirjoituksessa tai välittömästi sen jälkeen.
Mikäli puolisot ovat laatineen avioehdon, joka poissulkee oikeuden omaisuuteen myös kuoleman jälkeen, omaisuutta ei ositeta vaan se jaetaan perimisjärjestyksen ja/tai testamentin mukaisesti.
Miten testamentti vaikuttaa perinnönjakoon?
Mikäli vainajalla on testamentti, perinnönjako toteutetaan sen mukaisesti. Testamentilla voidaan vapaasti määrätä, kuka perii mitäkin omaisuutta ja kuinka suurelta osin. Perijäksi voidaan määrätä niin ihmisiä kuin esimerkiksi järjestöjä ja yhdistyksiä.
Rintaperilliset ovat kuitenkin aina oikeutettuja lakiosaan, mikä on lain mukaan puolet perimisjärjestyksen mukaan heille kuuluvasta perintöosan arvosta. Testamentista huolimatta rintaperilliset ovat siis aina oikeutettuja saamaan lakiosaansa vastaavan arvomäärän omaisuudesta.
Tarvitsetko neuvoja perinnönjakoon tai ammattilaisen avuksesi? Ota rohkeasti yhteyttä, me autamme!
Usein kysyttyä perinnönjaosta
Perunkirjoitus
Perinnönjaolle ei ole laissa asetettua määräaikaa, mutta kolme kuukautta Suomessa asuneen henkilön kuoleman jälkeen on aina toimitettava perunkirjoitus. Hakemuksesta Verohallinto voi kuitenkin myöntää tähän lisäaikaa.
Perunkirjoitus tarkoittaa käytännössä verottajalle toimitettavaa luetteloa, jossa ilmoitetaan vainajan velat ja omaisuus. Perunkirjoitukseen on kutsuttava kaikki perilliset ja perukirjaan merkittävä paikalle saapuneet. Myös mahdollinen lesken omaisuus merkitään perunkirjaan. Perunkirjan laatimisessa tulisikin aina noudattaa erityistä huolellisuutta, sillä koko perinnönjako, kuten myös perintöverot, pohjautuvat siihen.
Kuka voi toimia pesänjakajana?
Pesänjakaja on henkilö, joka vastaa kuolinpesän osituksesta ja perinnönjaosta, mikäli perilliset eivät pääse keskenään sopimukseen perinnönjaosta tai kun testamentissa niin määrätään.
Pesänjakajaksi voidaan nimetä oikeuden määräämä henkilö, testamenttiin nimetty pesänjakaja tai perillisten yhdessä valitsema pesänjakaja. Tyypillisesti pesänjakaja on esimerkiksi asianajaja tai muu aiheeseen perehtynyt asiantuntija, mutta periaatteessa pesänjakajana voi toimia kuka tahansa kykenevä ja tehtävään halukas henkilö.
Perinnönjakotavat
Perinnönjako voidaan toteuttaa kahdella tapaa: sopimusjaolla tai virallisjakona.
Sopimusjako toteutuu, kun perilliset itse pääsevät sopuun perinnönjaon toimittamisesta. Myös sopimusjaosta tulee laatia perinnönjakokirja.
Jos taas sopimukseen ei päästä, voidaan perinnönjako suorittaa virallisjakona, jolloin käräjäoikeudelta haetaan erillistä pesänselvittäjää ja pesänjakajaa, joka on vastuussa kuolinpesän selvityksestä ja perinnönjaosta. Pesänjakaja voi myös vahvistaa sopimusjaon, jos osakkaat pääsevät perinnönjaosta sopimukseen.
Perinnönjakokirja
Perinnönjaosta on laadittava aina perinnönjakokirja. Sopimusjaossa perilliset allekirjoittavat jakokirjan itse ja lisäksi hankkivat perinnönjakokirjalle kaksi esteetöntä todistajaa. Virallisjaossa perinnönjakokirjan allekirjoittaa pesänjakaja, joka toimittaa kopiot perinnönjakokirjasta kaikille perillisille.
Perinnönjakokirjaan tulee kirjata ainakin kaikki jaettava omaisuus sekä mitä kukin perillinen omaisuudesta saa. Lisäksi jakokirjaan tulee kirjata kaikkien perillisten nimet sekä perusteet kuolinpesän osakkuudelle.